keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Fyysisestä kauneudesta

Maailma on hyvin pinnallinen paikka.
Media tuottaa kauniiden, käsiteltyjen naisten kuvia koko ajan, mainoksissa, elokuvissa, lähes kaikissa.
Minua on kiusattu koko elämäni ulkonäköni vuoksi ja koko ikäni olen saannut kuulla olevani ruma.
Hyvin vaikean masennukseni kanssa olen joskus uskonutkin sanoihinsa, ja joskus en lainkaan.
Minun itsetuntoni vaihtelee päivittäin, joskus ollen hyvin matala, joskus ollen hyvinkin korkealla.
En tiedä, miksi haluan tästä aiheesta kirjoittaa, mutta ehkäsyy on se, että seitsemänvuotiaasta olen uskonut olevani ruma.
Mutta minkä näköinen sitten olen, omasta mielestäni, ja minkälaista vartaloa havittelisin?

Olen aina ollut pitkä. 7 -vuotiaana olin 164cm, 12 -vuotiaana 172cm.
Ollessani yhdeksänvuotias minua ensimmäistä kertaa luultiin täysikäiseksi.
3 - 8 -vuotiaana olin noin 40% pidempi ikäisiäni.
Viisivuotiaana minulla oli kilpirauhasen liikatoiminta, joka sai minut käyttäytymään ADHD -lapsen tavoin, enkä ollut lainkaan paikallani. Olin hyvin laiha, hyvin alipainoinen.
Osa minusta toivoo, ettei käännettä kilpirauhasen toiminnassa olisi koskaan tapahtunut, ja minusta olisi saattanut tulla mallinlaiha. Kuitenkin, se kääntyi vajaatoimintaan, jolloin lapsena olin hyvin väsynyt ja painoa alkoi kerääntyä muutamaksi vuodeksi. Olisinkohan ollut kaksitoista, kun painoni laski normaaliin parin  kilon ylipainosta ja nyt viimevuosina, vaikka itse olenkin pitänyt itseäni aina lihavana, olen ollut, uskomatonta mutta totta, hieman alipainoinen.
Tapanani onkin sanoa, että vaikken olekaan siroluinen, läskeyteni ei näy painossani.
Tapa on kuitenkin hieman väärä, koska läski minä, hyvin monien sanomisista huolimatta, en ole koskaan ollut.


Miltä näytän sitten nyt? Olen sitä mieltä, että fyysisessä olemuksessani on enemmän positiivisia puolia kuin negatiivisia.
Pituutta huimat 182cm, minulla on kauniit kasvot joissa on hyvä iho, pieni nenä, hyvän malliset huulet ja kauniit, valkoiset hampaat. Hiukset ovat paksut ja metrin pituiset, olen pitkäraajainen ja melko isorintainen.
Vartalonmuotoni on tiimalasi, joka korostuu oikein mukavasti korsetilla.
Minulla on kapea vyötärö, leveä lantio, sekä leveät olat.
Olkani ovat kauniit leveydestä huolimatta, ja vaikka monet naiset valittavat olkiensa leveyttä, minä pidän niistä.
Ne ovat yleisiä tiimalaseille, eivät näytä luonnottomilta koska olen pitkä, ja mikä parasta, tekevät minusta fyysisesti vahvan näköisen.
Mikään siro en siis ole, enkä siroudesta fantisioikaan vaikka toivoisin joskus olevani tikkulaiha.

Negatiivisia puoliani on lähinnä vatsani.
Se on järkyttävä, ja se on kiusannut minua koko elämäni ajan.
Kuitenkin, minulla on mahdollisuus kiinteytyä, ja saada se pois.
On kuitenkin totta, että jos saisin vatsani pois, minussa olisi ehkä pari pikkuvikaa, joista valittaisin, mutta joita kukaan muu tuskin edes huomaisi, ellen niistä kertoisi.



Mallinlaihuus. Tälläisestä vartalosta olen unelmoinut vuosia, ja ai että, olisinkin syntynyt pitkäksi ja laihaksi, mutta sain syntymälahjaksi vain tuon ensinmäisen.
Tiedän, että saisin tuollaisen vartalon, jos sairastuisin anoreksiaan.
Mutta sitä sairautta havittelin alakoulussa, koskaan sitä saamatta.
Anoreksiaan kuuluu hyvin monia lisäoireita, jotka tappaisivat minut, ja en usko,että kestäisin niitä, vaikka noin laiha olisinkin.
Mutta niin. Ainahan saa haaveilla.
Kuitenkin. Jos olisin noin laiha, todennäköisesti unelmoisin naisellisesta tiimalasivartalosta.



Yksi kauneimmista naisista mitä tiedän, on Heidi Montag.
Hänellä on sanalla sanoen täydellinen vartalo.
Lyhythän on, mutta täydellinen. Lyhyyttähän ei voi poistaa kuin jalkaleikkauksella, joka on tuskallinen ja huonosti parantuva. Tällöin ihmistä pidennetään enintään 15cm jaloista.
Joku voi sanoa että naisihanteeni on kuvottava.
Minä en tietenkään kaikilta naisilta tälläistä kehoa vaadi tai koskaan ole sanonut siihen suuntaankaan mitään.
Tämäntyyppisen kehon haluaisin itse.
Kiinteä mutta lihaksikas, suuret rinnat, olkoot ne sitten silarit.
Heidillä on myöskin juuri toi G -kuppi, sama, jonka itse aion hankkia. Minulla se tosin näyttäisi todennäköisesti pienemmältä koska olen pidempi.


Kuinka kauan olen sitten unelmoinut yltiömäisen seksikkäästä kehosta?
Suoraan sanottuna en tiedä.
Paljonko kiusaaminen tai media on vaikuttanut, on vaikea arvioida.
Nyt, vuosia myöhemmin, olen alkanut ajatella, että haluni olla "porno" olisi kosto kiusaajalleni. Ehkä.
Huomasin kuitenkin, että noin 12 -vuotiaana se olisi alkanut.
Minä roolipelasin paljon ja aloitin sen yhdeksänvuotiaana.
Tällöin roolipelasin lähinnä koiria ja maskuliinisia miehiä.
Muistan kuvitelleeni, että naisen vakituinen pelaaminen olisi ehkä vaikeaa.
Jossain välissä se sitten muuttui, noin 12 -vuotiaana.
Hahmoni alkoivat olemaan naisia.
Ekaksi koulutyttöjä, sitten kehittyen parikymppisiksi isorintaisiksi ja seksikkäiksi.
Nyt olen täyttämässä kuusitoista ja ainoat tärkeät hahmoni ovat juurikin seksikkäitä naisia.
Muut tärkeät hahmoni ovat valmisanimehahmoja.
Roolipelaaminen on aina ollut minulle tärkeä asia ja halu kirjoittaa on ollut kova.
Kuitenkin juuri roolipelit ovat muokanneet sitä mikä haluan olla.
Hahmoni ovat olleet hyvännäköisyyden mukana myöskin pelottavia.
Minulla oli tapana sanoa, että "Luon hahmon, joka olisi lähes tulkoon Mary Sue ellei olisi psykopaatti".
Ilmeisen moni hahmoni on ollut himotappaja ja näinollen pelätty.
Minä olin myöskin juurikin 12 kun aloin harkitsemaan tosissani silikoneja.
Toinen, mikä on muokannut ihannevartaloani on roolipelauksen kanssa cosplay.
Natasha Volkova on jo pari vuotta ollut ihastukseni. Löysin Red Alert kolmosen erään Hetalia -fanartin kautta, jossa tekijä oli linkannut biisit Soviet March ja Hell March 3 kyseisestä pelistä.
Arvatkaa, rakastuinko. Piirretty punapukuinen Natasha Volkova oli ensimmäinen syy joka antoi halun laihduttaa ja kiinteyttää cosplayn takia.
Kyseisen hahmon teen ensimmöisenä, jos ikinä saan kroppani siihen kuntoon, mihin haluaisin.
Muistan lukeneeni erään tunnetun suomalaisen cosplaybloggaajan tekstistä, että joku hänen tuttavansa sanoi, että missä ovat Suomen cosplaybabet. Minun päässäni kärähti heti, että minä aion olla yksi heistä. Minä aion hankkia itselleni vartalon josta unelmoin, en vain itkeä sitä etten täytä itseni vaatimuksia.
Naurahtaen mietin, että jos jokaisella olisi näin kova himo saada itseni kuntoon kuin minulla, tuskin maailmasta enää löytäisi liikalihavuutta.