Pahoittelen ihan ensiksi kestoa. Tabletini oli huollossa kaksi viikkoa, ja tietokoneeni ei hyväksy kännykkäni nettiä. Olin siis kaksi viikkoa ilman kykyä kirjoittaa blogia, ja kun sain tablettini takaisin, en jaksanut miettiä koko asiaa. Eli tässä tulee myöhässä kirjoitukseni Harry Potter -konsertista.
Tulipa sitten käytyä kuuntelemassa ja katsomassa ensimmäinen Harry Potter -elokuva Hartwall areenalla. Elokuva siis esitettiin valkokankaalta, ja musiikin soittivat 85 päinen sinfoniaorkesteri. Mukana oli myös 24 henkinen naiskuoro.
Tulipa sitten käytyä kuuntelemassa ja katsomassa ensimmäinen Harry Potter -elokuva Hartwall areenalla. Elokuva siis esitettiin valkokankaalta, ja musiikin soittivat 85 päinen sinfoniaorkesteri. Mukana oli myös 24 henkinen naiskuoro.
Olin mennyt äitini luo viettämään viikonloppua, ja äitini oli luvannut viedä minut Helsinkiin. Myös isäni tuli paikalle, ja hän tuli myös kanssamme Helsinkiin. Olin herännyt ajoissa seitsemältä, koska minun olisi ennen matkaa käytävä lävistysliikeessä. Minulla on 4mm paksut pallot niebuhr lävistyksessäni, ja olin muutama päivä sitten poistaessani meikkejä saanut pallon irtoamaan, ja se tippui tietenkin viemäriin. Minulla oli onneksi kotona 3mm pallot, mutta ne ovat kasvoihini suhteutettuna liian pienet. Liikkeen omistaja oli kertonut olevansa yhdeksästä asti paikalla, mutta kun sitten kymmeneltä tulin paikalle, hän ei ollutkaan siellä. Lähetin viestiä, ja hän kertoikin olevansa Hämeenlinnassa ja tulevansa kello yksi. Hienoa, äitini ajoi siis kiireisenä päivänä 20km turhaan.
Palasimme kotiin, ja hetken kulttua isäni tuli, ja lähdimme kohti Hartwall areenaa. Olin Hartwalilla lähes minuutilleen kun ovet avautuivat, ja pääsin sisälle. Olin menny katsomaan konserttia kaverini Saijan kanssa, ja odottelin häntä sisällä puolisen tuntia. Menimme istumaan, ja oli suhteellisen mielenkiintoista päästä paikoillemme. Olimme yläkasomossa, ensimmäisellä rivillä, ja kulkuväylä missä kävelin oli todella pieni. Asiaa pahensi se, että jalassani olovat Demonian saappaat jotka tietenkin veivät tilaa, mutta myös pidensivät minua. 30 metrin tiputuksen edessä oli lasinen aita, joka oli minua lantioon. :D Oli erittäin kiva huomata, että en mahtunut kävelemään kunnolla, ja jos olisin horjahtanut lasin yli, olisin tippunut, koska lasiaita oli niin matala.
Esitys alkoi, ja orkesteri soitti virheettömästi elokuvan soundtrackin. Olen nähnyt Viisasten kiven niin monta kertaa, että käytännössä muistin elokuvan musiikin ulkoa, mutta se ei silti haitannut katsomiskokemusta, livenä soitettua musiikkia sinfoniaorkesterilla kuuntelee aina. Olin täysin tietoinen, että suurimassa osaa elokuvassa käytetään vain puolta orkesteria, mahtipontista musiikkia missä olisi koko orkesteri olisi vain muutama kohtaus, ja suurin osa ensimmäisen elokuvan musiikista olisi eri versioita Hedwig's Themestä. Kokemus oli silti aivan ihana.
Vaikka ensimmäisen elokuvan musiikit ovat kaunista kuunneltavaa, suurin osa siitä on ns. taustamusiikkia. Siksi huomasinkin välillä, että olin 20 minuuttia keskittynyt vain elokuvaan, enkä taustalla soivaan musiikkiin. Kuorolaulua kuului myös, mutta elokuvassa oli vain pari kohtaa missä musiikki ei soinut lujaa, ja näin kuoro kuului. En tiedä miksei kuoro kuulunut oikein muissa kohtaa, johtuiko se huonoista mikeistä vai mistä.
Istuimme yläkatsomossa, joka hieman ärsytti koska kymmenen euroa lisää maksamalla olisimme päässeet alas, mutta Saija halusi istua ylhäällä. Olin kuitenkin saanut paikat niin, että istuimme suhteellisen lähellä valkokangasta, joten näin elokuvan hyvin.
Ongelmaa tuotti ensimmäisessä esityksessä myös oikea jalkani, joka lopussa puutui pahasti. Jalkaan sattui niin lujaa, että oli vaikea keskittyä musiikkiin. Yritin myös ottaa kengän pois, mutta jalkatilaa oli niin vähän, etten saanut.
20 minuutin tauko tuli, ja pääsin jaloittelemaan. Kävelemällä jalkani kipu lähti, ja kävin tupakilla ulkona. Vaikka tiesin väliajan olevan 20 minuuttia, tuntui aika silti todella lyhyeltä. Kun pääsimme sisälle, tuli kuulutus esityksen jatkumisesta, ja kiiruhdimme paikoillemme.
Loppupuolella koko orkesteria käytettiin enemmän, tosin vain lyhyissä kohtaa. Orkesteri soitti myös lopputekstit, jota odotin todella paljon. Täytyy sanoa, että melkein itkin kun orkesteri soitti Hedwig's Themen kokonaisuudessaan. Ah, se oli mahtava kokemus.
Esityksen päätyttyä huomasin istuneeni vain kahden metrin päässä eräästä äitini ystävästä ja tämän tyttärestä. En ollut nänyt kumpaakaan pitkään aikaan, ja tytär kertoi nähneensä minut ensimmäistä kertaa punaisilla hiuksilla. Olen värjännyt hiukseni kuusi vuotta sitten, eli viime näkemiseestä olikin aikaa.
Esityksestä sai ostettua tälläisen lehtisen, joka sisälsi kattavasti tietoa ensimmäisen elokuvan musiikeista ja mm. John Williamsin haastatteluja. Hintakaan ei ollut paha, 15 euroa.
Kotona tuli napattua kuva tekemistäni meikeistä, ja olihan minulla teemaan sopivasti Deathly Hallows -kaulakoru mukana.
20 minuutin tauko tuli, ja pääsin jaloittelemaan. Kävelemällä jalkani kipu lähti, ja kävin tupakilla ulkona. Vaikka tiesin väliajan olevan 20 minuuttia, tuntui aika silti todella lyhyeltä. Kun pääsimme sisälle, tuli kuulutus esityksen jatkumisesta, ja kiiruhdimme paikoillemme.
Loppupuolella koko orkesteria käytettiin enemmän, tosin vain lyhyissä kohtaa. Orkesteri soitti myös lopputekstit, jota odotin todella paljon. Täytyy sanoa, että melkein itkin kun orkesteri soitti Hedwig's Themen kokonaisuudessaan. Ah, se oli mahtava kokemus.
Esityksen päätyttyä huomasin istuneeni vain kahden metrin päässä eräästä äitini ystävästä ja tämän tyttärestä. En ollut nänyt kumpaakaan pitkään aikaan, ja tytär kertoi nähneensä minut ensimmäistä kertaa punaisilla hiuksilla. Olen värjännyt hiukseni kuusi vuotta sitten, eli viime näkemiseestä olikin aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti