tiistai 12. huhtikuuta 2016

Popcult Helsinki, eli kuinka insomnia on ihanaa

Joo, meikäläisen ensimmäinen Popcult, jos Popcult Dayta ei lasketa. Tapahtuma järjestettiin Helsingin Kulttuuritalossa, joka oli varsin hyvä paikka - matkalla Helsinkiin Kotkasta bussi pysähtyi Kulttuuritalolla, ja pääsin siitä pois. Paikassa oli PALJON portaita ja suht sivussa oleva paikka, jossa useimmat luennot pidettiin oli niin ihmeellisessä paikassa etten heti löytänyt sinne. Taas näkee, kuinka hyvä olen lukemaan karttoja. Miun piti mennä Disney - Parasta mitä Star Warsille saattoi tapahtua? luentoon, mutta sitten kun viimein löysin salin, niin se oli täynnä. Minulla oli Demoniat mukana mutten sitten viitsinyt pistää niitä, koka portaita oli niin paljon. Siinä tuli sittten hengailtua jonkin aikaa, kunnes meni katsomaan Prätkähiiri -luennon. Prätkiksiä en ole katsonut yli kymmeneen vuoteen mutta luento oli ihan hauska, lähinnä esitellen Prätkähiirien hahmot ja näyttäen kohtauksia sarjasta.
Polygon Blackia ja Another Castlen yhteisesitystä piti mennä katsomaan, mutta jotenkin olin unohtanut ajan, milloin se esitettiin. Miun olisi heti tuin Prätkähiiri -luennon jälkeen pitänyt mennä katsomaan sitä, mutten tajunnut, joten hienosti missasin sen.
Illalla sitten menin hotellille, ja harkitsin iltabileisiin menoa. Olin ottanut erään ihmisen numeron ylös, kuka oli myös menossa, mutta he lähtivät sen verran myöhään etten viitsinyt mennä. En ollut saanut Popcultia edeltävänä yönä unta enkä saanut myöskään la-su yönä unta, joten hienosti valvoin 50h sunnuntaina. :D Että hurraa.
Tosiaan, lauantai meni aika hengaamisena, mutta kävin hakemassa parit tilaukset tapahtumasta. Hain aivan ihanan kaulakorun jonka olin tilannut Yukista, sekä kaksi aivan loistavaa helmityötä, jotka kiinnitin jääkappiini.




Sunnuntai meni sitten aika nopeasti. Menin tapahtumapaikalle puoli yhdeksitoista katsomaan kunniavierasohjelmaa. Kunniavieraina olivat ääninäyttelijät Ossi Ahalpuro ja Mari Riikonen. Molemmat minulle tuttuja ääninyttelijöitä, lähinnä tunnetuimmista rooleistaan, Frollosta ja Jessiestä. En ole kovin usein käynyt coneissa kunniavieraita katsomassa, mutta ohjelma oli ihan hauska. 

Kunniavierasohjelman jälkeen poistuin  Aalto-salistaja jäin norkoilemaan ovien ulkopuolelle, odottamaan Pokemon -musikaalia. Sain siinä sitten sen puolitoista tuntia seisoa, kunnes ovet avattiin ja pääsin vihdoinkin näkemään ohjelman jonka vuoksi olin tullut. Selkeästi näki, että musikaali oli tehty Hopeanuoli -musikaalia isommalla budjetilla ja se näkyi vaatteista. Kummallisesti osa puvuista oli ommeltu todella kauniisti, kun osa taas ei niin kauniisti. Toisin kuin Hopeanuoli -musikaalissa, yksinlaulu kuullosti hyvältä ja kuorokin toimi. Alussa oli mikkien kanssa ongelmaa ja pauke oli melko kovaa, mutta onneksi noin parissakymmenessä minuutissa mikkiongelma saatiin kuriin. Kesken musikaalin kyllä kuului musikaaliin sopimattomia kohtia, kuten esimerkiksi ihmeellistä ääntä talosta, ja taisi yhdet kuulutuksetkin kuulua musikaalin päälle mutta muuten kaikki oli hyvin.
Näyttelytyö oli todella hyvää ja olin ihan innoissani, kun Gyorados tuotiin lavalle. Tarina ei ollut sinäänsä ennestään tuttu, koska en ole peleihin niin tutustunut, mutta ehkä joskus pitäisi. :D Anyway, ihan hyvä con, ja onneksi pääsin kotiin nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti